Seuraus

Niinpäniin. Tässäpä sitä sitten kökötetään maalaiskaupungin bussi"asemalla".

Pieruperse junaili lyhyemmät hommat itselleen niin, että mä jäin kyydistä.

PP: Mun puolesta tää on ny tässä.
Minä: Joo. Mulla menee vielä vartti - kakskytä minsaa kun pitää toi..
PP: Ok. Moi.


No eipä tarvi onneksi joka päivä tuotakaan kattella. Mahtaako tarvita enää ollenkaan. Rehellisyys maan perii, juu-u.

Häh

Miten toi panetusjuttu on tollasella päivämäärällä? Perskuta että nää tietokoneet on tyhmiä.

Pieru se on

Aamulla aikaisin piti työasioiden takia siirtyä hieman pienempään eteläsuomen kaupunkiin. Matkaa kotipaikkakunnalta on reilun sata, vajaa puolitoistasataa kilometriä. Siirtyminen tapahtui autolla, jonka omistaa ja jota kuljetti työtoverini, herra K.

Herra K:lla on ilmavaivoja varsin usein ja vittukun se yrittää sitä peitellä. "Kylläpä ton edellä ajavan katalysaattori haiskahtaa" (edellä ajoi kuorma-auto..) "Täs haisee aina, vähänniinku Turunväylällä Ämmässuon kohdalla" jne jne. Normaalia suolen toimintaahan se on ja varsinkin kun ollaan miesporukalla liikkeellä niin antaa hanurin laulaa vaan! Jos silmiä kirvelee niin ikkuna auki.

Hiukan puolimatkan jälkeen sanoin että piereskele ihan vapaasti vaan, tuuletellaan jos alkaa happi loppumaan. Tästäkös se sitten otti nokkiinsa. Ei puhuttu yhtään mitään loppumatkan aikana ja nyt se vastailee mulle vaan lyhyesti "Kyllä" ja "Niin" kun duuniasioita pitäis puhua. Vittu mikä pelle. Pitää varmaan keksiä joku muu kyyti kotiin.

Mutta se on saletti, että kyllä minä pierun tunnen eikä dieselkuorma-autoissa perkele ole katalysaattoria.